Tänne varta vasten hankituille ruohonleikkurille sekä pienelle trimmerille tulikin jo käyttöä, sillä vasta istutettu nurmi kasvoi vauhdilla kauniiden päivien myötä.
Löysimme mitä mukavampia ulkoilureittejä. Mm. Ennsradweg (Ennsin pyörätie), joka kulkee ohitsemme ja jota pitkin pääsee luonnikkaasti kävelemään tai pyöräilemään Admontiin. Matkaa kertyy kokolailla tasan 5 kilometriä suuntaansa ja me olemmekin reitin testanneet sekä pyörillä että jalan. Alla pieni maistiainen pyörätien varren maisemista.
Vuolaan Enns- joen ylittävä silta:
Kukkaniitty ja takana Gesäusen vuoret:
Moottoripyörällä ehdimme ajelemaan ensimmäisen kerran yhdessä 5.6. jolloin otimme "vanhan rouvan" tallista ja teimme runsaan sadan kilometrin matkan lähiseuduilla. Motiivien ristiriita aurinkoisena päivänä on: Lähteäkö patikoimaan, polkupyöräilemään, uimaan, moottoripyöräilisikö vai ajelisiko autolla ilman kattoa. Useimmiten kunnon hikilenkki on vienyt edellä mainituista voiton, jonka jälkeen ollaan sitten tehty näitä muita mikäli on jaksettu :)
Kihlajaispäivämme 6.6. kunniaksi kävelimme ensin Admontiin ja siitä eteenpäin kotipihaltamme näkyvälle linnalle, Schloß Röthelsteinille. Pitkän ja monipuolisen historian omaava, 1600 -luvulla rakennettu linna rakennettiin korkealle turvaamaan Admontin luostarin asukkaita mahdollisilta vihollisten hyökkäyksiltä.
Korkealle hyvinkin, sillä Admontista matkaa kertyi kohteeseen vielä nelisen kilometriä- eli kokonaismatka reissullemme oli 18 kilometriä.
Sisäkuvaa linnasta, jossa voi paitsi majoittautua, myös järjestää juhlia ja kokouksia:
Nautimme linnalla maittavan valkosipulikeittolounaan. Kun kerroimme emännöitsijälle, että asumme Kletzenbergissä (joka häämöttää takanani), totesi rouva: "Teillä on Admontin parhaat näköalat"! Tähän mielipiteeseen on helppo yhtyä!
Kävelyä seurannut lauantai oli ansaitusti lepopäivä liikunnasta, sillä edellisen päivän kävely tuntui kiitettävästi jaloissa. Päivän ohjelma olikin sosiaalispainotteinen, sillä vierainamme olivat vuokraisäntämme Klaus ja Christa sekä lapset. Tarjolla oli perinteiseen tapaan suomalaista makupalaa karjalanpiirakoista korvapuusteihin sekä marjapiirakkaan.
Iltaohjelmakin oli lauantaille lukittu: Wengin tennisseura järjesti perinteiset Countryfestit läheisessä "Saluunassa". Sinne suuntasimme mekin ja meno oli varsin mukaansatempaava. Järjestäjät olivat nähneet vaivaa niin koristeluissa, tarjoiluissa kuin ohjelmankin suhteen.
Rivitanssijat tanssivat musiikin tahdissa esitanssijoina
.. ja Wicked Wildcats oli illan pääesiintyjä:
Weng -kuten useat muutkin lähiympäristön paikkakunnat- on aktiivinen ja elävä kyläyhteisö. Kesäkuussa täällä Countryfestin lisäksi järjestettiin myös Oldtimers -ralli, jonka lähtö ja maali sijaitsivat kylällä kansakoulun vieressä. Kilpailijat ajoivat aivan kotitiemme vierestä:
Kesäkuussa tutustuimme myös kotimme läheisyydessä sijaitsevaan suosittuun vaelluskohteeseen, Grabneralmiin.
Lähtöpisteeseen, Buchauer Sattelille 861 metriin ajoimme autolla josta lähdimme puskemaan lihasvoimalla ylöspäin.
Tie oli sorapäällysteinen ja mukavan leveä, joten jalkoihinsa ei tarvinnut katsoa eikä askeleitaan varoa. Sauvat olivat onneksi matkassa ja ne tulivat ylämäessä tarpeeseen. Maisemat avartuivat upeaksi metsäetapin jälkeen ja palkitsivat puurtamisen.
Grabneralmhaus sijaitsee 1395 metrissä. Siitä olisi voinut jatkaa vielä runsaan tunnin matkan Admonterhausille joka sijaitsee 1725 metrissä, mutta jätimme tämän kohteen tavoittelemisen toiseen kertaan.
Kaikkiaan kilometrejä kertyi 11 ja matka-aikaa pausseineen runsaat kolme tuntia.
Aktiivisesta kyläyhteisöstä ja runsaasta ohjelmasta saimme näyttöä myös kesäkuun toiseksi viimeisenä päivänä. Musikkapelle Weng (Wengin soittokunta) oli aamukuudelta lähtenyt kiertämään talosta taloon ja ilahdutti jokaisessa paikassa kuulijoitaan soittamalla yhden kappaleen. Me ehdimme sopivasti kotiin Admontin kävelyretkeltä ja saimme ikuistettua mahtavan perinteen, johon nyt pääsimme ensimmäistä kertaa osallisiksi:
Kesäkuussa teimme myös matkoja mm. Tiroliin, Unkariin sekä Salzburgiin. Näistä kerromme tuonnempana erillisinä tarinoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti