Onnenpossuja ja Uusi Vuosi 2014

Hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista kauppoihin alkoi ilmestyä myyntipöytiä, joissa oli possuja. Ei eläviä, vaan koristepossuja. Pöydiltä löytyi niin pehmoleluja kuin savesta, posliinista, marsipaanista ja taikinasta valmistettujakin. Eri kokoisia ja eri näköisiä possuja, ja niitä kaikkia runsain mitoin. Tätä ihmettelimme kovasti, kunnes selvisi, että possu on Itävallassa onnea tuova symboli, aivan kuten hevosenkenkä tai neliapila Suomessa.
Jo ammoisista ajoista germaanit ovat pitäneet urossikaa eli karjua pyhänä eläimenä. Sika ylipäätään on ollut hyvinvoinnin ja rikkauden, hedelmällisyyden ja voimankin symboli. Erityisesti juuri vuoden vaihteessa possusymboleja -usein vielä onnenlantin tai neliapilan kanssa- annetaan lahjaksi parhainta onnea tuomaan. Viel Schwein, eli "paljon possuja". Uutena vuotena siis paljon onnea!

 

Ihastuimme Leobenin kauniiseen kaupunkiin, ja eritoten sen keskustaan jo ensi kerran siellä lokakuussa käydessämme. Kun sieltä vielä löytyi hulppea kylpylä, Asia Spa Leoben, ja sen yhteydestä hotelli, päätös ottaa uusi vuosi vastaan siellä oli helppo. Juhlapyhästä johtuen kylpylän aukioloajat olivat normaalista poikkeavat, mutta onneksemme olimme paikan päällä ajoissa, ja ehdimme liottamaan itseämme ja saunomaan pari tuntia ennen iltaa. 

Kylpylässä lekottelun ja ruokailun jälkeen puimme lämpimästi päälle ja ohjasimme paukkuaran Leevin kylpyhuoneeseen paksumpien seinien sisälle. Ja sitten kaupungille. Kävelymatkaa kylpylähotellista keskustorille (Hauptplatz) oli vain puolisen kilometriä.

Keskustan talot olivat saaneet juhlavalot, ja joulumarkkinoilta tutut kojut tarjosivat lämmikettä niin ruoan kuin juomienkin merkeissä. 

 

 

Ruokalajeja oli tarjolla kokonaisena grillatusta possusta aina racletteen ja makkarasämpylöihin.
Heidi testasi possunlihaa sämpylän sisällä. Maistui makoisalle!

 

 Lämpimästä tunnelmasta piti huolen paitsi alati kasvava ihmismassa, myös elävät tulet tynnyreissä.

DJ:n soittama menomusiikki kaikui torilla jo ilta yhdeksältä, ja kaveri piti huolen siitä, että tunnelma oli huipussaan, kun kello alkoi lähestyä puolta yötä. Musiikki oli ihailtavan monipuolista, KISS:in ja AC/DC:n kappaleista E  Viva Espanjaan ja Que Sera Sera:han sekä paikallisiin hitteihin (kansa lauloi mukana). 

 

 

Vuoden vaihduttua uudeksi kajahti kaiuttimista perinteistäkin perinteisempi valssi, Johann Straussin upea Tonava kaunoinen.

(Hiukan kappaleen taustaa : Valssi on imperiumin loisteliaan alamäen ajoilta: se sävellettiin eräänlaisena kulttuurisena demonstraationa vuosi sen jälkeen, kun Itävalta oli kärsinyt ratkaisevan tappion Preussille 1866. Tämän valsseista loisteliaimman voi tulkita syntyaikansa taustaa vasten lohdulliseksi vetäytymiseksi ajatukseen kulttuurisesta suuruudesta, eurooppalaisen sivistyksen virrasta ja harmonian, melodian sekä itävaltalaisen viehätysvoiman lopullisesta voitosta. Valssi on sentimentaalinen mutta myös hyvin ja huolellisesti tehty sekä ennen kaikkea uskomattoman tarttuva. Lähde: Wikipedia).

Tonava kaunoisen tahdissa pyörähtelivät niin vanhat kuin nuoretkin (eivät Leppäset, tosin..)

Mainoksen lupaus jättimäisestä ilotulituksesta ei ollut harhaanjohtava. Valssin jälkeen taivaalla alkoi tapahtua, ja toinen toistaan upeammat raketit räjähtelivät uuden vuoden alkamisen kunniaksi. 

 

Tästä on hyvä lähteä aloittamaan vuoden 2014 kirjaa sen ensimmäiseltä sivulta.
Viel Gluck -Viel Schwein, alles Gute und Prosit!